Digimaailman muotoilu selkokielellä

Digiliiketoiminnan maailma on 2010-luvulla täyttynyt muotoilun muotisanoista, joiden merkitykset jäävät helposti epäselviksi alaa vähemmän seuraaville. Lienee jokaiselle selvää, että Netflixin, Airbnb:n ja Woltin kaltaisten digipalveluiden kehityksessä on kiinnitetty huomiota niiden ulkonäköön ja helppokäyttöisyyteen, mutta esiripun takana tapahtuvista ponnisteluista suurin osa jää peruskäyttäjille näkymättömiksi. Samalla kuitenkin yhä useampi yritys tulee tulevaisuudessa myymään fyysisten tuotteiden sijaan digitaalisia palveluita sekä kilpailemaan niiden laadulla ja käyttömukavuudella, joten digimuotoilun tarve ja merkitys eri liiketoimintakentillä tulee yhä kasvamaan. Siksi sitä on hyvä ymmärtää.

Aloitetaanpa määrittelemällä muutamia avainkäsitteitä.

Käyttöliittymä (user interface, UI) on se osuus ohjelmistosta (esimerkiksi mobiilisovelluksesta), jonka käyttäjä näkee ja jonka kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa (interact).

Käyttöliittymäsuunnittelussa (user interface design, UI design) luodaan käyttöliittymiä: päätetään esimerkiksi, mitä mobiilisovelluksen etusivulla näkyy, miten visuaaliset elementit on ryhmitelty, ja mitä tapahtuu, kun käyttäjä painaa jotakin nappia. UI-suunnittelun ohjenuorana voi käyttää esimerkiksi Nielsenin klassista 10 heuristiikkaa. Tavoitteena on, että käyttäjä on koko ajan kartalla sovelluksen tilasta ja löytää haluamansa toiminnot intuitiivisesti. Käyttöliittymäsuunnittelijan tulee ymmärtää, miten vaikkapa värikontrasti tai totuttu lukusuunta vaikuttavat ihmisen havaitsemiseen. Käyttöliittymäsuunnittelu on siis sekä visuaalista suunnittelua että käyttäjän ja ohjelman välisen vuorovaikutuksen suunnittelua. Suunnittelutyön tuloksena syntyy yleensä mockup, eli prototyyppi (esimerkiksi Adobe XD:llä tai Sketchillä luotu), josta koodarit ottavat mallia käyttöliittymän varsinaisessa toteutuksessa.

Termiä käyttökokemussuunnittelu (user experience design, UX design) näkee usein käytettävän virheellisesti juuri UI-suunnittelun merkityksessä. UX ja UI kulkevat kyllä käsi kädessä, mutta ovat todellisuudessa kaksi eri asiaa. UX edustaa myöskin sitä osuutta muotoilutyöstä, joka herkästi ensimmäisenä karsitaan kiireessä tai budjetin tullessa vastaan, mikä on ratkaisujen laadun ja kestävyyden kannalta vaarallista. UX:n tavoitteena on nimittäin varmistaa, että muotoiltava ohjelmisto todella vastaa loppukäyttäjän tarpeita, ja että käyttäjä pääsee tavoitteeseensa helposti ja miellyttävästi, kenties jopa hauskasti. UX-työssä ohjelmiston suunnitteluun otetaan ihmislähtöinen (human-centred) lähestymistapa: heti kärkeen selvitetään, mitä tarpeita ohjelmiston loppukäyttäjillä on ja millaisissa ympäristöissä ohjelmistoa käytetään – eli rakennetaan ymmärrystä ja empatiaa. Käytännössä UX-työ on tutkimusta: haastatellaan käyttäjiä tai soluttaudutaan vaikka viikoksi käyttäjien arkeen ja taltioidaan havaintoja. Kerätyistä havainnoista koostetaan yhteisiä teemoja, jotka puolestaan muotoillaan vaatimuksiksi: mihin tarpeisiin ohjelmiston tulisi vastata? Ratkaisuja ideoidaan mieluiten yhdessä loppukäyttäjien tai asiakkaiden kanssa. Lopulta tuotetaan prototyyppejä (UI-suunnittelijan kanssa), joita testataan ja arvioidaan loppukäyttäjien kanssa ja jatkokehitetään tarpeen mukaan ennen varsinaisen koodaustyön aloittamista.

Jos yksittäisen ohjelmiston tai sovelluksen muotoilusta otetaan vielä askel taaksepäin, päästään palvelumuotoilun (service design) pariin. Palvelumuotoilun ja UX:n eroa on helppo hahmottaa paljon käytetyn lentoyhtiöesimerkin avulla. Lentoyhtiön asiakas on lentoyhtiön palveluita käyttäessään yhteydessä lentoyhtiöön monen eri kosketuspisteen (touchpoint) kautta: yhteys voi lähteä liikkeelle mainoksesta, varaus tehdään ehkä verkkosivuilla, lähtöselvitys lentokentän pisteellä, matkalipun voi saada joko fyysisessä tai sähköisessä muodossa, koneessa ollaan yhteydessä henkilökuntaan… Palvelumuotoilun tavoitteena on tehdä asiakkaan koko palvelukokemuksesta mahdollisimman sujuva ja miellyttävä, mutta toisaalta myös varmistaa, että eri kosketuspisteiden väliset yhteydet toimivat tehokkaasti kulisseissa eli lentoyhtiön sisällä. Myös palvelumuotoilussa lähdetään liikkeelle ihmisten tarpeista, mutta keskiössä ovat käyttäjien/asiakkaiden lisäksi yrityksen työntekijät (ns. backstage). Palveluprosesseja mallinnetaan esimerkiksi palveluketjuanalyysin (service blueprint) avulla. Palvelumuotoilu ei siis ole yhtä kuin UX, vaikka UX onkin osa palvelumuotoilun prosessia esimerkiksi yksittäisen kosketuspisteen – kuten lentoyhtiön verkkosivujen – suunnittelun muodossa.

Palvelumuotoilun, käyttökokemussuunnittelun ja käyttöliittymäsuunnittelun suhdetta voisi hahmottaa esimerkiksi näin. Palvelumuotoilun alle ajatellaan yleensä kuuluvan monia eri osa-alueita, kuten liiketoiminnan suunnittelua ja tuotesuunnittelua.

UX:lle ja palvelumuotoilulle ominaisen ihmislähtöisen muotoiluajattelun (design thinking) soveltaminen liiketoiminnan eri osa-alueisiin on hyödyllistä, koska sen kautta voidaan avittaa innovaatiota ja muutosjohtajuutta; kun käyttäjät, asiakkaat tai työntekijät otetaan mukaan kehitystyöhön, päästään paremmin kiinni oleelliseen ja helpommin irti “näin-on-aina-tehty” –ajattelusta. Muotoilutyön hyötyjä ei kuitenkaan läheskään aina ymmärretä organisaatioissa. UI-suunnittelua ymmärretään paremmin kuin UX-suunnittelua, sillä se tuottaa jotain konkreettista: kauniin käyttöliittymän, jota ilman digimarkkinoille ei ole enää nykyään asiaa. UX ja varsinkin palvelumuotoilu sen sijaan ovat asioita, joita ei yksinkertaisesti ymmärretä eikä osata, ja joiden arvoa on vaikea mitata yksiselitteisesti.

Muotoilutyön arvo on kuitenkin todellinen. McKinseyn jättitutkimuksessa seurattiin 5 vuoden ajan 300 yritystä kolmelta eri alalta ja dokumentoitiin yli 100,000 muotoilutekoa. Teoista tunnistettiin neljä yritysten taloudelliseen menestykseen vahvimmin kytköksissä ollutta teemaa: 1) johdon kiinnostus muotoilua kohtaan ja muotoilua edistävä päätöksenteko, 2) käyttäjäkokemukseen panostaminen, 3) muotoilukyvykkyyden jalkauttaminen yrityksen eri osastoille sekä 4) jatkuva iterointi ja kehitys. Teemoista muodostettiin tutkimuksessa käytetty McKinsey Design Index, jossa parhaaseen neljännekseen sijoittuneiden yritysten liikevaihdon kasvu oli viiden vuoden seurantajakson aikana keskimäärin 32 prosenttiyksikköä suurempaa kuin alan muissa yrityksissä – ja samaten tuotto osakkeenomistajille 56 prosenttiyksikköä suurempaa kuin muilla. Markkinat palkitsivat kokonaisvaltaisesta muotoiluun panostamisesta.

Taidon muotoilupalvelut

Yksikään yritys tuskin operoi ilman minkäänlaista käyttäjä- tai asiakaskontaktia, ja empaattiset yritykset soveltavat muotoilutyön elementtejä työhönsä luontaisestikin. Holistisemman muotoiluajattelun jalkauttaminen organisaatioon ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Taito toimii mielellään yhteistyökumppanina digitaalisten palveluiden monenlaisissa muotoilutöissä. Voimme auttaa uuden bisnesidean konseptoinnissa ja selvittää käyttäjätutkimuksen avulla, millaisia digitaalisia kosketuspisteitä palvelukokonaisuuttanne varten kannattaisi rakentaa; voimme tehdä olemassaolevan palvelun käyttäjätestausta, auttaa tunnistamaan ongelmakohtia ja ideoida parannuksia; tai voimme tulla mukaan auttamaan omia muotoilijoitanne jossain yksittäisessä muotoilutehtävässä. Teemme myös konseptoitujen palveluiden toteutuksen taidolla: piirrämme käyttöliittymät ja koodaamme ohjelmistot, jatkuvaa testausta unohtamatta.

Jokaisen projektin tarpeet määritellään tapauskohtaisesti, mutta esimerkiksi uutta digipalvelua suunniteltaessa tekemämme muotoilutyö voisi näyttää vaikka tältä:

Muotoiluprojektin esimerkkikulku. Jokaisesta vaiheesta voi tarvittaessa palata aiempaan vaiheeseen: esimerkiksi ideointivaiheessa voidaan todeta, että tarvitaankin vielä lisää käyttäjäymmärrystä jonkin idean taustalle.

Heräsikö ideoita uutta projektia varten? Ota yhteyttä Tuomas Kaipaiseen (040 501 1553 tai etunimi.sukunimi@taitounited.fi) ja jutellaan lisää!