Ratkaisuarkkitehdin rooli ohjelmistoprojekteissa

Tässä blogitekstissä kerron miksi projektiin on tärkeää sisällyttää ratkaisuarkkitehti, tekninen arkkitehti sekä UX designer.

Ensin on hyvä ymmärtää, miten nämä roolit eroavat toisistaan. Pääpiirteissään vastuualueet menevät seuraavasti:

• Ratkaisuarkkitehti - asiakkaan liiketoiminnan tarpeiden ymmärrys, valmiiden hyödynnettävien osien tunnistaminen, sekä tavoitteiden ja rajoitteiden asettaminen UX designerille ja tekniselle arkkitehdille.
• UX-designer - fokus loppukäyttäjän tarpeessa ja käyttökokemuksessa
• Tekninen arkkitehti - fokus teknisessä ratkaisussa ja ylläpidossa

On toki mahdollista ostaa esimerkiksi vain koodarin tai UX-designerin palveluita, mutta tällöin riskinä on asian katsominen liian rajatusta näkökulmasta. Ratkaisuarkkitehdilla on projekteissa kriittinen rooli, ja seuraavaksi listaan muutamia tärkeimpiä ratkaisuarkkitehdin tehtäviä projektin onnistumisen kannalta:

1. Kokonaiskuvan hahmottaminen

Ostettaessa yksittäisen asiantuntijan palveluita kokonaiskuvan hahmottaminen saattaa jäädä puutteelliseksi. Voidaan päätyä hyviin yksittäisiin ratkaisuihin, mutta kokonaisuus ei silti välttämättä ole paras mahdollinen. Ratkaisuarkkitehdilla on osaamista kaikilta ohjelmistokehityksen osa-alueilta, joten hänellä on kyky hahmottaa kokonaiskuva.

2. Ratkaisun kehittämisen järkevä vaiheistus

Ratkaisuarkkitehdilla on tärkeä rooli toteutuksen järkevän vaiheistuksen suunnittelussa. Hän arvioi eri toiminnallisuuksien tuomaa arvoa loppukäyttäjän näkökulmasta, mutta ymmärtää myös eri osien keskinäiset riippuvuudet. Joskus viisainta on aloittaa helpoimmista kokonaisuuksista, toisinaan taas eniten epävarmuutta sisältävät asiat kannattaa ratkaista ensin. Oman haasteensa aikataulutukseen saattaa tuoda esimerkiksi rahoittajien innostamiseen tarvittavien demoversioiden nopea kehittäminen.

3. Olemassa olevan tunnistaminen

Yksi ratkaisuarkkitehdin tärkeimmistä tehtävistä on tunnistaa mitä on jo olemassa. Kyseessä voi olla niin asiakasyrityksessä olemassa oleva teknologia tai osaajat, kuin maailmalla valmiina olevat softan palaset. Myös olemassa olevat resurssit ajan ja rahan suhteen tulee ottaa huomioon. Näistä palasista ratkaisuarkkitehti lähtee suunnittelemaan parasta yhdistelmää kuin palapeliä rakentaen.

Olemassa olevien resurssien hyödyntäminen tuo usein projektiin huomattavia säästöjä. Pelkän koodarin palkkaamalla saadaan varmasti rakennettua uusi ratkaisu tyhjästä, mutta ratkaisuarkkitehti mukaan ottamalla saatetaan huomata, että osasia onkin jo valmiina, ja lopputulokseen päästään pienemmillä panoksilla.

4. Rajoitteiden ymmärtäminen

UX-designerin tehtävänä on ideoida, mikä olisi parasta loppukäyttäjälle, ja tekninen arkkitehti taas suunittelee tekniikan kannalta parasta ratkaisua. Ratkaisuarkkitehti tuo prosessiin mukaan reunaehtojen, rajoitteiden ja kompromissien kokonaisymmärrystä. Esimerkiksi UX-designer voi ideoida käyttäjän kannalta täydellisen ratkaisun, josta yhdessä ratkaisuarkkitehdin kanssa muovataan reunaehtojen ja resurssien puitteissa kuhunkin ajankohtaan järkevin versio.

Yksi mahdollisesti mietityttävä asia on, kuinka ratkaisuarkkitehti eroaa projektipäälliköstä. Taidolla näemme, että projektipäällikön tehtävät ovat osa ratkaisuarkkitehdin toimenkuvaa. Erillistä projektipäällikköä ei välttämättä tarvita, kun ratkaisuarkkitehdillä on rakennettava kokonaisuus hallussaan ja lisäksi tiimi on riittävän itseohjautuva ja tottunut työskentelemään yhdessä.

Yksi Taidon vahvuuksia on tarjota ratkaisuja kokonaisuutena. Meillä yksi tehokkaasti yhteen toimiva tiimi hoitaa ratkaisusuunnittelun, teknisen suunnittelun sekä UX-suunnittelun, jolloin voimme taata parhaan lopputuloksen.